tiistai 20. joulukuuta 2011

Paperilaatujen tuhkapitoisuus ja Vaikuttavan alkaalin määritys (19,12,2011)

Sain toiselle työpäivälle kaksi työtä, paperin tuhkapitoisuuden määritys ja vaikuttavan alkaalin määritys
                    
Paperin tuhkapitousuuden määrityksellä saadaan selville paperin sisältämän epäorgaanisen aineksen määrä.
       Vaikuttavan alkaalin määrityksen tarkoituksena on saada selville kuinka monta grammaa Natriumhydrioksidia on yhdessä litrassa valkolipeää, jota käytetään sellun keittoon.

Paperin Tuhkapitoisuude määrittäminen
Paperin tuhkapitoisuuden määrityksessä, otettaan näytteen kolmesta paperilaadusta, joista päätimme ottaa 0,2 gramman painoiset näytteet kustakin näytteet otettiin seuraavasta paperilaaduista

  1. Normaali A4 tulostinpaperi (näytepaino 0,2013 g)
  2. Paksu valkoinen kartonkipaperi (näytepaino 0,1989 g)
  3. Paksu magasiinipaperi (näytepaino 0,2011 g)
Upokkaat taarattiin pitämällä niitä 30 min, 600 celsius asteisessamuhveli uunissa, jäähdyttämällä niitä lasilevyllä 10, sitten eksikaattorissa 20 minuuttia.

Upokkaat antoivat taarauksen jälkeen seuraavat massat:
  1. A4 (paino 11,9326 g)
  2. Magasiini-paperi (18,6194 g)
  3. Kartonki (11,5325 g)
Kun upokkaat on saatettu vakio painoon lisätään kuhunkin näyte. Näytteet laitetaan muhveliuunin jonka lämpötila nostetaan noin 600 C, kun tämä lämpötila on saavutettu annetaan niiden olla 3 tuntia niin, että paperi muuttu kokonaan tuhkaksi.
               Itse emme ehtineet pitää upokkaita täyttä 3 tuntia, vaan pidimme niitä 2 tuntia 30 minuuttia. tällä ei ole vaikutusta lopputulokseen. Yksi näytteistä (se joka sisälsi kartonkin) oli mystisesti heittänyt tuhkat muhveliuuniin, vaikka upokas ei missään välissä ole kaatunut, näinkin voi näköjään käydä....
             
Tunkapitoisuuksien laskeminen:
               
((m) upokas+tuhkattu näyte)-(m)upokas= (m)tuhka  
  1. A4 11,9782 g - 11,9326 g = 0,0456 g
  2. Magasiini-paperi 18,7029 g - 18,6194 g =  0,0835 g
  3. Kartonki 11,5332g - 11,5325=  0,0007 (kaatunut)
(m) tuhka/ (m) näyte* 100 =tuhkapitoisuus massaprosentteina
  1. A4 0,0456 g / 0,2013 g * 100% = 23% tuhkaa Printteri paperissa
  2. Magasiini-paperi 0,0835g / 0,2011g * 100% = 42% Tuhkaa makasiinipaperissa
Olen tyytävinen tulokseen, vaikka yksi näytteistä hävisikin kuin tuhka tuuleen, en katso tätä omaksi syykseni sillä en ainakaan itse sitä mennyt kaatamaan.

Vaikuttavan alkaalin määrittäminen

työ tehtiin  tuhkapitoisuuden määrityksen lomassa. Sen tarkoituksena on määrittää kuinka monta grammaa valkolipeä sisältää Natriumhydroksidia litraa kohden.
        Työ tehdään suorittamalla happo-emästitraus, jossa titreenä käytetään noin 1 M suolahappoa (HCl) (0,958 mol/l), Kuhunkin näytteeseen otetann 5 ml valkolipeää ja laimennetaan 50 ml:ralle vettä. Huom! työ on tehtävä vetokaapissa sillä valkoliepä muodosta myrkyllisiä kaasuja vedenkanssa reagoidessa. indikaattorina toimii tymoliftaleiini jonka vihreä väri osoittaa ekvivalenttikohdan.

Teimme 4 titrausta josta ensimmäinen oli suuntaanantava

Kulutus:
              
                 Titraus 1. 16 ml

                 Titraus 2. 16,2 ml

                 Titraus 3. 15,6 ml

Vaikuttavan alkaalin laskeminen:

Lasketaan HCl:län ainemäärä moolimassan avulla C*V=n

Titraus 1. 16ml* 0,958 mol/l = 15,328

Titraus 2 16,2 ml * 0,958 mol/l = 15,520

Titraus 3 15.6 ml * 0,958 mol/l =  14,945

Munnetaan reagtioyhtälän avulla HCl määrä NaOH+ 1/2 Na2S kertomalla se 1,5 = a

T1 15,328* 1.5 = 22,992  T2.15,520*1,5 = 23,28   T3. 14,945*1,5=22,418

Vaikuttavan alkaalin määrä saadaan käyttämällä annettua kaavaa: 8*(c) HCl* a

     T1.  22,992*8*0,958 = 176,21
     T2.  23,28*8*0,958= 178,418
     T3. 22,418*8*0,958=  171.812

Näistä lasketaan keskiarvo.

(176,21+178,418+171.812 )/3= 175,48 g/l

en  oikeein osaa sanoa juuta enkä jaata tähän pitää odottaa muiden tuloksia...






                                



      tiistai 13. joulukuuta 2011

      Ensimmäinen työpäivä!! (12,12,2011)

      Ensimmäiselle työpäivälle saavun tyylikkäästi tunnin myöhässä... Työpariksi saan Henri Koukkulanja työksi Massan sakeuden määrityksen, työstä tehty työohje osottautui erittäin epäselväksi ja tästä johtuen juuri mikään ei mennyt nappiin (Vika on kuitenkin allekirjoittaneen, työ-ohjeen niskoille on kaikkia syitä turha vierittää)
                              Työssä siis määritettiin sakeus Happivalkaistusta sellusta, jonka arviotu sakeus oli noin 10% sellua vedessä massaprosentteina. Näyte-erä otetaan sellusta ''koukkaamalla'' 200ml, tasaista sellu vesi seosta astian pohjalta, koukkauksia suoritetaan alle 1 prosenttiselle sellulle 5 (yhteensä 1 l seosta) ja 10 kertaa yli 1%:selle (yhteensä 2 l seosta) tämä määrä tulee punnita ja merkitä ylös (1084,6 g)
      Nami nami....
      Tämän jälkeen tulee seos laimentaa niin, että sellua on vedessä hieman alle 1%.  Tämä osoittautuikin sitten erittäin vaikeaksi, sillä ämpärit joihin teimme olivat tilavuudeltaan 10 litraisia ja isompia ei löytynyt, ja laimentaessa (10% sellusta 1% prosenttiseksi saadan lisäämällä 9 litraa vettä 1 litraan 10% selluseosta) olisi se tursunnut yli ( nyttemmin ajateltuna se tuskimmin olisi haitannut niinkään paljon). Niinpä teimme laimennuksen välilaimenneksulle, ensin lisäsimme 1 litraan 10% seosta 4 litraa vettä, jolloin saimme 5 litraa 2 prosenttista, tästä otimme 1 litran, johon lisäsimme litran vettä, näin saimme 2 litraa noin 1% seosta. Tätä vaihetta ei olisi saanut tehdä, sillä ohje käskee punnita seoksen tässä vaiheessa sen massa oli  (2023,2 g)

       
      Tätä enne olisi hyvä kasata jo imusuodatus laitteisto, sekä kuivata ja punnita iso pala suodatinpaperia, jonka paino kirjataan ylös (2,5130) joka asetetaan isoon buhnersuppiloon joka on liitetty noin 2 litran imupulloon.Tehdystä laimennoksesta otetaan viisi kuokkausta näyte-erään jonka massa punnitaan (1011,6 g). tämän jälkeen kaadetaan seos imusuodattimeen ja annetaan nesteen imeytyä kunnolla pois jäljelle jäävästä kiinteästä aineesta.
                             Seuraavaksi siiretään varovasti syntynyt ''kakku'' imukartongin päälle jonka jälkeen sitä painellaa toisella imukartongin palalla, jotta ''kakusta'' lähtisi suurin osa nesteestä.
                             Tämän jälkeen tämä levy siirretään noin 105 celsius asteiseen lämpökaappiin noin 15 minuutiksi, jotta kuivaus onnistuisi. Annetaan levyn kuivua exsikaattorissa, jonka jälkeen se punnitaan.
                             Tämän jälkeen suoritetaan laskutoimitus

                                         Cs= ((m)''kakku''-(m)Suodatipaperi)/((m) näyte-erä*((m)alkuperäinen/(m) laimennos))*100%


      sain tulokseksi 5,47 tämä ei ole kuitenkaan luotettava, sillä jouduin muuttamaan laimennoksen massa sellaiseksi, että siinä olisi 10 litraa 2 litran sijaan tämä on tietysti hakuammuntaa......